Kiirastorstaina pakkasin taas kassit täyteen tavaraa ja suuntasimme Primon kanssa mökille vanhempieni seuraksi. Primo sai koko pääsiäisen ajan toteuttaa todellista perhekoiran virkaa. Sen lisäksi, että Primosta oli minulle iloa, pikkupoika touhuili isän seurana ulkona ja oli mm. vahtimassa rannalla silloin, kun enoni ja isäni tekivät avantoa järveen. Äidin sairastuttua kuumeeseen Primo lämmitti sohvalla palelevaa äitiäni makaamalla hänen jalkojensa päällä tai kyljessä kiinni. Myös veljeni ja hänen kihlattunsa Hanna kävivät mökillä, ja Primo kävi tietysti kerjäämässä heiltäkin huomiota. Primo rakastaa erityisesti Hannaa, ja on ensitapaamisesta alkaen palvonut häntä.

Lauantaina 3. huhtikuuta lähdin hetken empimisen jälkeen Primon kanssa Harjavaltaan match show'hun. Harjoittelu tulee enemmän tarpeeseen minulle kuin koiralle, sillä jännitin aivan käsittämättömän paljon vaikka tiesin kyseessä olevan epävirallinen leikkinäyttely. Primo käyttäytyi kuitenkin melko lailla mallikelpoisesti, vähän jätkän korvat meinasivat välillä unohtua jonnekin kun olisi niiiiin tehnyt mieli päästä tekemään lähempää tuttavuutta muihin koiriin. Muita kooikerhondjeja ei näkynyt. Kaikkiaan paikalla oli noin sata koiraa joista pentuja reilut 30.

Primo sai punaisen nauhan ja pääsimme siis punaisten pentujen yhteiskehään. Pentuja sijoitettiin neljä, ja Primo saavutti kolmannen sijan! Kaikki tuntui tapahtuvan hyvin nopeasti, yhtäkkiä vain huomasin ettei kehässä ollut kuin neljä koiraa jäljellä. Primon kolmas sija oli iloinen yllätys, vaikka kyse olikin epävirallisesta näyttelystä. Poika taisi itsekin innostua, kun haistoi kaikki ne herkut jotka sai palkinnoksi... Kauniista ruskeasta maljakosta löytyi ainakin herkkutikkuja, possunkärsiä ja kanankauloja. Kylkiäiseksi oli vielä laitettu pieni Luhdan pyyhe.

Mätsäripäivä oli oikein onnistunut. Pöydällä tutkiminen onnistui hyvin ja kehässä seisoessa Primo malttoi hienosti keskittyä minuun ja nameihin, vaikka melkein kiinni meissä seisoi toinen pentu. Primo yritti vain muutaman kerran istua arviointia odottaessamme  ja oli vähän riehaantua siinä vaiheessa kun juoksimme ympyrän. Kaiken kaikkiaan olen pentuun oikein tyytyväinen.

Palasimme mökiltä Turkuun tänään iltapäivällä. Iltalenkillä Primo ohitti hienosti pari pyöräilijää, eli ei siis reagoinut niihin ollenkaan. Parin auton perään poika on kyllä tänään taas yrittänyt lähteä, on se tapa vaan kamalan sitkeässä. Tarvitaan vain lisää kärsivällisyyttä ja harjoittelua.

On ollut todella kauniita päiviä, ja ihana kun kevät tekee tuloaan. Toisaalta joka paikassa on kuraista ja märkää, ja Primokin tonkii mielellään tienpientareita kun lumen alta paljastuu ihania tuoksuja... Näinä päivinä olen ollut todella kiitollinen siitä, että olen opettanut Primon jo pentuna tassujen ja vatsan huuhtelemiseen. Primo menee kiltisti suihkukoppiin ja odottaa rauhallisesti kun suihkuttelen sen puhtaaksi. Pyyhkeellä kuivaamistakaan Primo ei vastusta. Tämä helpottaa huomattavasti huushollin puhtaanapitoa ja säästää emännän hermoja!

Alla kuvia mökiltä pääsiäisenvietosta:

Vahtikoira vartioi mökin portailla pitkäperjantaina 2010.

Kurainen koira metsätiellä 4. huhtikuuta 2010.

Primo poseeraa puukatoksen edessä 5. huhtikuuta 2010.