Kolmen viikon takainen (31.3.) käynti osteopaatilla osui tällä kertaa sattumalta todella hyvään saumaan. Primo oli viikkoa aikaisemmin veljeni luona ollessaan kompastunut portaissa. Pestessäni pojan muutamaa päivää myöhemmin olin kuivatessa huomaavinani sen vähän jännittyvän kun kosketin kylkeä, mutta uudelleen silittäessäni kyljestä Primo oli jälleen normaali, joten en osannut epäillä mitään. Osteopaatti Leena huomasi kuitenkin heti, että Primo jännitti oikeaa puolta.

IMG_0789.jpg

Käsittely aloitettiin sitten oikealta, ja kyllä huomasi että Primosta se tuntui epämiellyttävältä, niin kovin se yritti kiemurrella selälleen. Kipeä paikka saatiin onneksi kuitenkin hoidettua, eikä muualta kropasta löytynyt mitään. Takaosakin oli täysin kunnossa tällä kertaa. Leenan mukaan oikean puolen kipeytyminen sopi ajankohdaltaan ja oireiltaan hyvin portaissa kompurointiin, joten siitä se varmasti johtui. Onneksi saatiin ajoissa hoidettua kuntoon. :) Jätin ATT:n viikkotreenit siltä viikolta väliin ja myin Kelpokoiran treenipaikankin pois, jotta Primo sai rauhassa toipua.

IMG_0788.jpg

Osteopaatti osui siinäkin mielessä sopivaan hetkeen, että lähdimme pääsiäisenä ensimmäistä kertaa ikinä Ruotsiin - sekä koira että omistaja. Matkakohteena oli Tukholma ja Ruotsin Voittajanäyttely. Onneksi saimme matkaseuraksi kokeneet reissaajat, Anne H:n, Keiran ja Milan. Lähdimme matkaan pitkäperjantain iltana. Laivalla oli runsaasti nuorehkoa väkeä juhlimassa, ja koirat saivat paljon huomiota ja rapsuttelijoita käydessämme kannella iltapissatuksella. Yöunet jäivät vähän lyhyiksi, samaiset juhlijat olivat vasta menossa nukkumaan kun me jo pakkasimme tavaramme ja poistuimme laivasta.

Ajoimme suoraan näyttelypaikalle ja lähdimme kävelyttämään koiria. Tukholmassa tuuli kylmästi ja oli muutama aste lämmintä, mutta onneksi säästyimme vesisateilta. Näyttelypaikan ovien auettua kävimme pystyttämässä häkit kehän laidalle, emmekä hetkeäkään liian aikaisin, sillä häkkialue oli yhdessä hujauksessa tupaten täynnä, hyvä että omalta paikaltaan mahtui siirtymään kehään. Kooikerit olivat vuorossa heti ensimmäisinä. Primo esiintyi mielestäni ihan hyvin ja sain oman jännityksen pidettyä joten kuten kurissa. Primo sai arvosanaksi erinomainen ja tuli valioluokan kolmanneksi saaden samalla myös SA:n. Olin todella tyytyväinen! Paras uros-kisassa serti kävi lähellä (sitähän sinne tietenkin lähdettiin hakemaan), mutta meni lopulta kolmanneksi sijoittuneelle, ja Primo sijoitettiin neljänneksi - tuloksena siis vara-serti. Primon arvostelu oli ihan hyvä, lisään sen tulossivulle kunhan saan kaikki ruotsinkieliset lyhenteet kirjoitettua auki... :D Urokset voitti Primon isoisä, veteraani-ikäinen Limbo, jolla on kyllä aivan mahtava luonne. :)

20150404_071238.jpg

Primo, Keira-täti ja Mila-serkku Tukholmassa 4.4.2015

Nartuissa Mila voitti hienosti luokkansa ja Keira tuli toiseksi omassaan - kumpikin sai erinomaisen ja SA:n ja niinpä minä pääsin juoksemaan Keiran kanssa paras narttu-kehään. Mila tuli upeasti toiseksi ja Keira neljänneksi, jolloin Mila sai sekä sertin että vara-cacibin, joka vahvistuu myöhemmin cacibiksi. Olin todella iloinen Milan menestyksestä, eikä jäänyt Primon saamatta jäänyt serti harmittamaan kun kuitenkin joku matkaseurueesta pärjäsi. :) Näyttelyalueen myyntikojut oli nopeasti kierretty läpi. Lenkitimme jälleen koirat ja sitten suuntasimme läheiseen ostoskeskukseen syömään ja kauppoja kiertelemään. Ostoskeskuksesta lähdettyämme poikkesimme vielä vanhaan kaupunkiin koiria kävelyttämään, ja sitten olikin aika suunnata satamaan. Laivalla kävimme pikaisesti syömässä, teimme koirien iltapissatuksen kannella ja sitten vetäydyimme yöpuulle. Laiva oli nyt paljon rauhallisempi ja pitkän päivän jälkeen uni maistui. Aamulla Suomeen palattuamme teimme vielä kotimetsässä yhdessä aamulenkin, jolloin Mila ja Primo innostuivat juoksemaankin yhdessä.

20150404_104750.jpg

Näyttelypaikalla oli tiivis tunnelma.

20150404_104746.jpg

Tukholman näyttely oli pieni, jopa Turku KV:ssa on enemmän kaikenlaisia tarvikemyyjiä yms ja mielestäni siellä on ollut isomman näyttelyn tuntua kuin mitä Tukholmassa nyt oli. Ero Suomen Voittajanäyttelyn ja tämän Ruotsin näyttelyn välillä oli todella suuri, ei niistä oikein voi puhua samana päivänäkään. Erot näkyivät kaikissa järjestelyissä, näyttelypaikassa ja koiramäärissä... Toisaalta se on ymmärrettävää, sillä kuulemma Ruotsin Voittaja kiertää ympäri maata ja järjestetään aina milloin missäkin, kun taas Suomessa Voittaja on aina Helsingin valtavassa messukeskuksessa ja se on ainoa Kennelliiton järjestämä näyttely vuodessa.

20150404_094640.jpg

Avoimen luokan nartut, Mila rivissä toinen oikealta.

20150404_095342.jpg

Reissu oli todella mukava ja koirat tulivat hienosti juttuun. Olen valtavan ylpeä Primon hienosta käytöksestä etenkin laivalla. Se suhtautui kaikkiin ihmisiin omaan ystävälliseen tapaansa ja pujotteli ahtailla käytävillä ihmisvilinässä kuin vanha tekijä. Hytissä se haukahti vain kertaalleen käytävästä kuuluvalle metelille. Oli kiva matkustaa kokeneiden reissaajien kanssa, Annen koirat näyttivät Primolle hyvää esimerkkiä rennosta matkustamisesta. Kiitokset Annelle vielä kertaalleen! :)

20150404_181558%281%29.jpg

20150404_175812.jpg

Näyttelyreissulta kotiuduttuamme lähdimme mökille pääsiäisen loppua viettämään. Mökin pihan kunnostaminen on vielä vaiheessa ja Primo otti ilon irti hepuloimalla hiekkaisessa rinteessä ja kaivamalla kuoppia sinne tänne. Pääsiäisen jälkeen on lähinnä tullut lepäiltyä, sillä olen ollut itse sairaana. Toivottavasti tästä nyt taas vähitellen päästään palaamaan pidemmille lenkeille ja treeneihin. Odotan myös innolla, että pääsen katsomaan tuoreimpia Bullbenzejä - Rianna pyöräytti viikko sitten maailmaan 6 urosta ja yhden narttupennun. Pentue oli odotettua suurempi, ja pari poikaa on vielä vailla kotia.

IMG_0674.jpg

Mökillä kuopan kaivuupuuhissa...

IMG_0700.jpg

IMG_0685.jpg

IMG_0727.jpg