Loppiaisviikonloppuna olimme jälleen maalla viikonlopun vietossa, ja lauantaina 7.1. Primon kasvattaja Anne T tuli kyläilemään iskä-Peterin, äiti-Sadeen ja pikku-Riannan kanssa. Lunta oli tullut sopivasti ja aurinkokin paistoi, mikäs sen sopivampi keli lähteä metsälenkille ja napata kamera mukaan. Olin todella ylpeä Primosta, joka ei enää ollenkaan tuijottanut epäluuloisesti Riannaa, vaan sisällä koirat jopa lepäilivät lattialla lähekkäin maaten. Koko laumaa pystyi pitämään lenkilläkin yhtä aikaa vapaana.

Primo taitaa tykätä lumesta, sillä poitsu sai lenkillä mielettömiä hepuleita ja yritti kovasti haastaa muitakin juoksemaan. Jossain vaiheessa aivan läheltä metsästä koukkasi iso tumma lintu (ehkä metso tai teeri?) suoraan eteemme ja jatkoi lentoa metsätien myötäisesti eteenpäin. Peter ja Primo lähtivät salamana perään. Peter odotti mutkassa meitä, mutta Primo oli painanut linnun perässä vielä metsään. Lintu oli kai laskeutunut lähistölle puun oksalle, sillä Primon haukku kuului ihan läheltä. Muutaman kerran ehdin kutsua poitsua ennen kuin se malttoi tulla takaisin.

Primo irrottelee 7.1.2012

Lenkin aikana ehdin Annelle sanoa, että liikumme nyt melko lähellä susialuetta, mutta onneksi petoja ei ole siellä hetkeen näkynyt. No, illalla sain teksiviestin, että nimenomaan lähialueilla jälleen havaittu susia, eikä lenkkeilyä niillä nurkilla suositeltu... Kuvia lumiselta metsälenkiltä löytyy tuttuun tapaan kuvasivustolta.

Sunnuntaina 8.1. lenkkeilimme yhdessä Suvin ja Mindin kanssa, joka samalla juhli yksivuotispäiväänsä. Testailimme kameroidemme asetuksia ottamalla kuvia pellolla luonnonsuojelualueen kupeessa. Kaveruksilla oli kivaa, mutta välillä Mindi lähti menemään jonkin hajun perässä. Muutaman minuutin Mindi oli näkymättömissä ennen kuin malttoi palata takaisin. Suvin ottamat kuvat onnistuivat paremmin, niitä pääse katsomaan Mindin blogin kautta: http://mindikooiker.blogspot.com/. Omat kuvani löytyvät täältä.

Agilityn kevätkauden piti alkaa perjantaina, mutta kouluttajamme ei päässyt paikalle joten treenit peruuntuivat. Se ei varsinaisesti haitannut, sillä viikonlopuksi oli joka tapauksessa tekemistä tiedossa: eilen lauantaina Mindi tuli viihdyttämään meitä reilun vuorokauden ajaksi. Primolla oli aluksi aika suuret luulot itsestään ja Mindi yritti (minun avustuksellani) toistuvasti torjua astumisyrityksiä, mutta iltapäivän puolella neiti taisi kyllästyä ja komensi kaksi kertaa vähän isommalla äänellä poitsua rauhoittumaan. Se tehosi, ja loppuvierailu sujui ilman minkäänlaisia ongelmia. Koirat olivat sisätiloissa rauhallisesti ja kulkivat lenkillä nätisti vierekkäin tai peräkkäin (mitä nyt hajut välillä vetivät kaveruksia vähän eri suuntiin ).

Mindi viihtyi Primon pedillä.

Eilen iltapäivällä kävimme Mindin ja Primon kanssa hallilla tekemässä hyppytekniikkaa. Paikalla olivat jälleen myös Orson (Oorbellen Kurt) ja Kiia (Of Aura Mar-Lee Elegia Charisma). Primo teki ensin perussarjaa ja sitten etäisyyden arviointia. Aluksi Mindi oli selvästi ainoa asia Primon mielessä, mutta parin toiston jälkeen alkoi sujua. Lisäksi teimme trainerillä muutaman toiston kontakteja. Mindi pääsi leikkimään vetoleikkejä hallin seinustalla ja juoksemaan pari kertaa putken läpi. Reipas tyttö! Illalla kotona olikin sitten kaksin kappalein melko lailla väsynyttä koiraa.

Vakavailmeiset kaverukset, Mindi ja Primo 15.1.2012.

Tänään lenkkeilimme miltei parituntisen verran luonnonsuojelualueella. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ei tuullut yhtään ja oli sopivasti pakkasta. Aivan ihana ilma, mutta en jaksanut raahata kameraa mukaan... Koirat käyttäytyivät kuin pikkuenkelit ja Primo sai jälleen tarvitsemaansa kiipeilytreeniä. Ihanaa kun pääsee kaikessa rauhassa valoisaan aikaan metsälenkille! Iltapäivällä Mindiltä ja Primolta oli jälleen veto pois, ja viiden maissa Mindiä tultiinkin jo hakemaan omaan kotiinsa. Hyvästelimme Mindin parkkipaikalla, ja Primolta pääsi yksi surkea "Piip..." kun Mindi sujahti auton kyytiin. Mindi on kyllä lämpimästi tervetullut kyläilemään uudelleenkin!

Tämän viikon aikana sain kuulla keskiviikon mölliryhmässä vapautuneesta paikasta, ja kysyin siirtoa siihen. Ensi viikosta alkaen treenaamme agilityä siis keskiviikkoisin. Vähän haikeaa jättää perjantairyhmä ja etenkin yksi Primon parhaista ystävistä ikinä, Bertta-cockeri. Ja onhan tuossa ryhmässä ollut sellaisia treenikavereita, joiden kanssa ollaan oltu samassa ryhmässä jo aivan alkeiskurssista asti, eli melkein vuoden verran.. Toisaalta odotan uutta ryhmää innolla. Niin, ja ehkä voimme sopia Bertalle ja Primolle lenkkitreffit joskus...