Primo korkkasi tämän vuoden osalta näyttelykehät pääsiäisenä Laitilassa. Laitilan ryhmis vuonna 2010 oli meidän ensimmäinen pentunäyttelymme. Silloin siellä oli lisäksi 2 muuta kooikeria - tuolloin vielä Laitilassa asuneet Uffe ja Isla. Nyt näyttely järjestettiin sisätiloissa jäähallissa, ja kooikerhondjeja oli paikalla peräti 16! Primo esiintyi ihan kivasti, ja oli lopulta valioluokan sekä pu-skaban 2., tuloksena siis ERI 2 SA PU 2. Eipä siihen voi olla kuin tyytyväinen. :) Arvostelu on luettavissa tulossivulta. Kivoin osuus näyttelypäivässä oli se, kun menimme pienellä koikkeriporukalla yhteislenkille ja etenkin nuoriso-osasto sai vähän juoksennella ja purkaa energiaansa.

IMG_2260-normal.jpg

Primo <3 mökkisäännöt...

Pääsiäinen tuli suurimmaksi osaksi vietettyä mökillä. Yhtenä päivänä käytiin Raumalla lenkkeilemässä Bullbenz-seurassa. Mökillä Primo yllätti innostumalla kahlailemaan ilman minkäänlaista houkuttelua, omasta halustaan. Tai vesi taisi olla sen verran kylmää että aivan vesirajan tuntumassa Primo pysytteli, mutta kuopsutteli vettä varsin keskittyneesti varmaan vartin verran ja paineli nenällä sitten niitä kauhomalla aikaansaamiaan kuplia.

Ja ollaanhan me vähän agilityäkin treenattu. Huhtikuun aikana treenit ATT:llä eivät ole menneet kovin hyvin. Primo on ollut mielestäni enemmän tai vähemmän hidas ja aivan kuin sen ajatukset olisivat jossain ihan muualla. Samalla kun keinu on pikkuriikkisen edistynyt, on puomilla ilmennyt uusi ongelma: Nyt kun Primo tulee oikeaan kohtaan kontaktipinnalle joko suoraan tai vain pienen hidastelun jälkeen, se ei lähdekään kontaktilta enää pois. Yhdellä treenikerralla puomin jälkeen olisi ollut rengas, enkä meinannut millään saada koiraa lähtemään puomilta. Ja kun viimein sain, meni rytmitys renkaalle ja siitä edelleen aivan pipariksi, mikä aiheutti minulle surkeita ohjauslinjoja jolloin Primon vauhti hävisi kokonaan ja mielenkiinto sammui myös. Seuraavissa treeneissä tehtiinkin sitten nopeita vapautuksia etupalkalle tai putken kautta palkalle.

Hitaus ja innottomuus kulminoitui Kelpokoiran treeneissä Purina Centerillä. Primo ei ole koskaan aikaisemmin ollut hidas siellä, joten se tuntui vielä pahemmalta kuin kotihallilla jolkottelu. No, siitäkin voin varmasti syyttää itseäni... Ei saisi lähteä treeneihin kun on itse huonotuulinen. Päästiin tekemään rata kyllä miltei loppuun asti, mutta Primo jäi tuolloinkin puomin alastulolle päivystämään ja vauhti oli muutenkin kovin hidas. Huokaus...

20140424_194157-normal.jpg

 

Kävin tällä viikolla vaihtelun vuoksi omatoimitreenailemassa. Teimme muutamaan kertaan keppejä (aluksi 2 ohjuria alussa ja 1 viimeisessä välissä, jolloin jätti pujottelematta viimeisen välin, joten lopputuloksena siis 2 alussa ja 2 lopussa). Lisäksi ehkä 2 kertaa puomia ja lopulta pari putkeen lähetystä mahdollisimman riehakkaalla palkalla. Tulihan sieltä yksi ihan super pujottelu ja sain vielä lopun putkeen ampaisun palkattua kunnon repimisleikillä.

Perjantaina Suvi vinkkasi TSAU:n epiksistä. Vaikka meillä nuo kontaktit on edelleen kesken, ajattelin että lähdetään nyt kokeilemaan ex tempore jos saisi viritettyä jostain sitä vauhtia lisää - viimeksi TSAU:n epiksissähän Primo kävi kierroksilla, ei meinannut edes lähdössä istua kun räksytti minulle.

Epiksissä minulla oli alkulämpän aikana sellainen olo, että Primo oli kohtalaisen innostunut. Medimöllit olivat jälleen illan viimeisinä vuorossa, ja katselin mielissäni maxien ja minien rataa. Rata vaikutti juuri meille siihen hetkeen sopivalta, siellä oli ainakin 5 putkea ja mentiin välillä putkesta putkeen, lähinnä kinkkisimmät kohdat olivat putkesta noukkimista ja oikeaan päähän ohjaamista - sopivasti vauhtitreeniä! Vaan kuinkas kävikään.... Minimöllejä oli niin paljon, että startti- ja avoimen luokan tultua valmiiksi alettiin medimölleille rakentaa omaa rataa viereiselle kentälle. Rata oli minulle vaikea, en tutustuessa tiennyt mitä kohtaa olisi treenannut kun eteneminen tuntui vaikealta teki niin tai näin. Oli pyöritystä ja pitkän suoran jälkeen takaisin kääntymisiä ja yksinkertaisesti minulle niin monta vaikeaa paikkaa että en vain saanut pakettia kasaan. Ajatukseni vauhtitreenistä ei oikein kohdannut todellisuuden kanssa.

 

IMG_2096-normal.jpg

Pääsiäinen 2014

 

Radalle piti kuitenkin mennä kun sinne asti oli lähdetty ja useampi tunti odoteltu. Kolmantena esteenä oli puomi, ylösmeno meni jotenkin vähän himmailemalla mutta vaadin sitten 2o2o:n alastulolla, kuitenkin nopealla vapautuksella. Puomilta hypyn jälkeen kaarrettiin A:lle, myös siihen halusin pysäytyksen (kun on tullut etenkin TSAUlla lähes aina läpi) ja vapautin nopeasti. Seuraavan hypyn ohjasin tosi huonosti ja Primo kaarsi kaukaa, sitä seurasi pyöritys putkeen ja viimeistään sen jälkeen Primo taisikin jo lähteä lapasesta. Se kiihdytteli sen näköisesti että ajattelin sen jo aloittavan kunnon hepuloinnin ja ympäri kenttää juoksemisen. Kiihdyttely jäi kuitenkin sellaiseksi semi-villiksi, Primo paineli esteiden ohi mutta tuli välillä mukaan ohjaukseen, joka oli ihan näin sivuhuomautuksena luokattoman huonoa. Menin jotenkin aivan lukkoon kun yritin pitää homman kasassa toisen vetäessä rallia. Teimme virhepiste-ennätyksemme (30!!!) mutta maalissa oli suorastaan voittaja-olo - Primo meni kovaa!

Ennen kotiinlähtöä kävin vielä ulkokentällä ottamassa vähän keinua, ja sekin meni superhyvin! En olisi voinut olla tyytyväisempi. Ei mitkään turhat karkelot, vaikka tuloslistan hännillä oltiinkin. :)

IMG_1868-normal.jpg

Vauhtiajot naapuriseuralla olivat melkoinen helpotus muutaman viikon hitailun jälkeen, mutta ihan noin vain en voi sivuuttaa koko asiaa. Tässä on nyt ollut aikaa pohdiskella vauhdittomuutta, sen syitä ja parannuskeinoja. Olen ehkä alkanut pitää Primon vauhtia itsestäänselvyytenä. Se on ollut tasaisen hyvä jonkin aikaa, ja ehkä sen ylläpitäminen ja kasvattaminen on unohtunut. Pitää välillä muistaa palata perusasioihin ja keskittyä motivointiin ja vireeseen, opetella täsmällisempää, nopeampaa ja myös parempaa palkkaamista. Puomin treenaaminen otettiinkin jo takaisin kotiohjelmaan. Tarvitaan vielä paljon vahvistusta, mutta eiköhän se sieltä tule.