Tällä viikolla olimme taas työkaverini kutsumina TSAU:n hallilla vähän agilityesteitä kummastelemassa. Tällä kertaa Primo oli hallissakin paremmin hanskassa kunnollisten treeninamien ansiosta, eikä poitsun nenä viistänyt koko ajan hiekkaa. En tiedä oliko kuumuudesta johtuvaa, mutta ihan samalla innolla Primo ei esteitä mennyt kuin ennen. Ensi kerralla taidan ottaa lähinnä leikkimisen kannalta, ettei vaan tule painostettua koiraa liikaa ja jottei sille jäisi ikävä mielikuva treenipaikasta.

Torstaina lähdin Kupittaalle match show'hun testaamaan Primon uutta näyttelyhihnaa ja muutenkin vähän näyttelykäyttäytymistä treenaamaan. Primo laitettiin pentuihin, ja sekä Primo että sen parina ollut koira käyttäytyivät todella hienosti kehässä. Tuomarina ollut nuori mies ei meinannut millään osata valita, kumpi olisi parempi, tutki koiria pitkään ja pyysi juoksemaan ympärikin vielä uudelleen. Hän totesi ääneen, että valinta on vaikea kun molemmat ovat niin hyviä, mutta päätyi lopulta antamaan Primolle sinisen ja toiselle pennulle punaisen. Sinisten kehässä tipuimmekin sitten melko nopeasti pois.

Primo käyttäytyi nätisti, vaikka odotteluaikaa oli runsaasti, kuten mätsäreissä yleensä. Oli kuitenkin mukava yllätys nähdä paikan päällä myös kooikerhondjet Namu (Wishdecoy Paris Nicole) ja sen joulukuussa syntynyt pentu Sava (Wishdecoy Savanna Paris). Sava oli meidän kanssamme sinisten pentujen kehässä, Namu pääsi pienten punaisten aikuisten kehään. Namu suhtautui Primoon välinpitämättömästi, mutta Sava ja Primo vähän leikkivätkin keskenään.

Perjantaina suuntasimme taas mökille, ja Primo pääsi nauttimaan vapaudesta mökin pihapiirissä. Lauantaina poika kävi taas vähän kahlailemassakin, nyt jo reippaammin ja itsevarmemman oloisena. Uimaan ei Primo silti vieläkään lähtenyt.Lauantaiaamuna Primoa pisti kuonon päälle hyttynen tai parikin, sillä pojalle nousi kuonoon melkoisen suuri kuhmu. Primo näytti hassulta kyömykuonoisena, mutta toisaalta vähän jännäsin, laskisiko paukama ollenkaan seuraavaksi päiväksi. Kävin varmuuden vuoksi ostamassa apteekista rauhoittavaa, pienille ruhjeille tarkoitettua ainetta, ja vielä saman päivän aikana paukama alkoi selvästi laskea. Lauantai-iltana lähdimme Primon kanssa Poriin. Oli vähän hassua lenkittää Primoa keskikaupungilla, mutta hyvin poikanen pärjäsi. Yönkin pikkumies nukkui hiljaa.

Tänään sitten äiti lähti seuraksi ja apukäsiksi Porin kv-näyttelyyn minun ja Primon kanssa. Olimme paikalla vähän yhdentoista jälkeen. Jo silloin oli todella kuuma ja näyttelypaikalla kova vilinä ensimmäisten kehien pyöriessä täydellä teholla. Meidän kehämme oli onneksi sisällä karhuhallissa, jossa oli juuri sopivan viileää/lämmintä. Koska aikaa oli melko ruhtinaallisesti, ehdimme rauhassa kiertää kojuja ja ulkoiluttaa Primoa.

Kooikerhondjein arvostelu alkoi puolisen tuntia myöhässä. Primon kanssa junnuissa oli Peter ja Nuutti (Wishdecoy Raymond Olivia). Primo käyttäytyi todella mahtavasti kehässä ja vähän keikkuvalla pöydälläkin, ja sai ERIn. Myös Nuutti sai ERIn ja Peter EH:n. Kilpailuluokassa tuomari sijoitti Nuutin ensimmäiseksi, Primon toiseksi ja Peter oli kolmas. Neljäs, vanhempi uros Black Amiikos Krieno Kampe tuli mukaan paras uros-kilpailuun. Juuri ennen pu-kisaa Primo näki kehän laidalla tumman koiran, jota päätti pitää "mörkönä". Kun menimme takaisin kehään, Primo ei vieläkään oikein keskittynyt, ja ympäri juostessakin vielä haukkui muutaman kerran sivummalla näkyvää koiraa. On suoranainen ihme, että sain Primon jotenkin hetkeksi keskittymään siksi aikaa, kun tuomari osoitti pu-kisan sijoituksen. Black Amiikos Krieno Kampe sijoittui kolmanneksi, Primo toiseksi ja komea Nuutti ansiokkaasti voitti eli oli rop sertin kera. Primo sai vara-sertin.

Harmitti, että Primolle tuli tilausuus nähdä "mörköjä", mutta jospa ensi kerralla muistaisin taas pitää koiran koko ajan minuun keskittyneenä.... ja onneksi näin kävi kuitenkin vasta ennen pu-kehää, eikä ennen ensimmäistä kehässä pyörähtämistä.  Kyllä hetken harmitti tuo Primon säikkyily, mutta luettuani tuomarin antaman arvostelun ei kyllä voinut olla kuin tyytyväinen pikku-Primoon. Niin hienosti pikkupoika käyttäytyi junnukehässä, ja sai hyvän arvostelunkin! Näyttelypaikalla annettu käännös saksankielisestä arvostelusta löytyy Primon tulossivulta.

Primon tädillä Keiralla oli voitokas päivä, sillä se oli paras narttu ja vsp! Primon Julia-serkku sai EH:n. Kauniita neitokaisia molemmat, nyt kun vihdoin pääsi näkemään ihan livenäkin! Kyllä oli Primossa ja sukulaisissaan jonkin verran samaa Bullbenz-näköä! Ja voi että, miten Primolla ja Peterillä alkoivat hännät vispata, kun jätkät tunnistivat toisensa näyttelypaikalla. Emme päästäneet poikia pelleilemään keskenään, jottei kehässä peräkkäin juokseminen olisi mennyt ihan plörinäksi. Mutta kyllä olivat pojat iloisia ihan vain toistensa näkemisestä!

Tuli muuten testattua nyt uusi kevythäkkikin. Aika ehdoton ostos, ettenkö sanoisi. On koirallekin varmasti mukavaa päästä välillä vetäytymään omaan rauhaansa. Ja itselle on paljon mukavampi kantaa kevythäkkiä näyttelyalueella, kuin alkaa aina purkaa autosta metallihäkkiä koiran pyöriessä malttamattomana jaloissa.

Porista kotiuduttuamme on Primolle uni maittanut. Näyttelystä ostettu uusi pallo jaksoi kiinnostaa vain hetken ennen kuin kuumuus ja väsymys vaativat veronsa.

 

Lopuksi pari kuvaa mökkeilevästä Primosta:

 

Primo mielipuuhassaan, eli heiniä syömässä. 2.7.2010.

 

Primo kahlaamassa 3.7.2010.

 

Primo lepäilee suosikkimökkilelunsa, eli muovisen kukkaruukun vieressä.