Hyrr! Lähtiessäni Turusta iltapäivällä auton lämpömittari näytti -21 astetta pakkasta. Päästyäni reilun tunnin kuluttua vanhempieni luokse olikin mittarissa jo -28... Kutakuinkin samoissa lukemissa ollaan pysytty koko illan. Ulkona on kyllä kaunista, kun kuu loistaa ja hanki kimaltaa. Ja onneksi sisällä on lämmintä!

Primo on nyt asteittain siirtynyt kanaisampaan ruokavalioon nappulan osalta. Tällä viikolla poika on saanut vain yhden raa'an possun luun, viime viikolla useamman. Tiistaina punnitsin Primon ja vaaka näytti noin 200-300 grammaa enemmän kuin 8 päivää aikaisemmin. En tiedä, mikä on tuon kokoiselle koiralle suositeltava määrä pudottaa tai kerryttää painoa viikossa, mutta mielestäni tuollainen muutama sata grammaa kuulostaa kohtuulliselta? Pitää jatkaa painon kehittymisen seuraamista.

Viime lauantaina minulla oli valmistujaiset, jotka järjestettiin vanhempieni luona, ja Primo oli tietysti mukana tohinassa. Iltapäivällä saapuneen ensimmäisen vieraan Primo haukkui (ehkä osittain syystä että tämä soitti ovikelloa, jonka äänen Primo harvoin kuulee), mutta muita Primo ei enää jaksanut tai kokenut tarpeelliseksi ilmoittaa sen suuremmin. Hienosti poika käyttäytyi vieraiden kanssa, ja itse asiassa väsyi silmin nähden melko nopeasti. Iltaa kohden Primo hakeutui pöydän alle tms nukkumaan, mutta kävi varmaan jokaiselle heiluttamassa häntää kuitenkin. Jotkut saivat myös naamapesun.

Sunnuntaina käväisin Primon kanssa Raumalla Anne T:n luona ja joulumarkkinoilla. Primo ja Peter pääsivät myös markkinoille ihmisvilinää ihmettelemään. Peterillä oli puku (haalari) päällä, mutta Primolla vain isän vanha neulepoolo, josta äiti viime talvena muokkasi pikkupojalle hätävaran kovimmille pakkasille. Koikkeripojat keräsivät markkinoilla kyllä ihastelevia ja huvittuneitakin katseita, ja jotkut kävivät poikia silittämässäkin.

Peter ja Primo pääsivät myös yhdessä ihan lenkillekin, juoksemaan vapaana. Ja pitkästä aikaa Primokin innostui leikkimään Peterin kanssa! Aiemmin poika on ollut niin hajujen lumossa, ettei ole lähtenyt mukaan Peterin hömpötyksiin. Kyllähän nyt mentiin hännät pystyssä ja vähän äijäilyä oli ilmassa, mutta ei minkäänlaista pörinää tai sellaista, ihan sulassa sovussa pojat juoksentelivat.

Tulipa sunnuntaina sitten testailtua vähän uutta ja hartaasti odotettua kameraakin. Lenkkipolulla oli tosin jo sen verran hämärää, että mitään loisto-otoksia en kyllä saanut otettua. Yritän nyt vähitellen tutustua tuohon vekottimeen ja opetella kuvaamaan.

Pitää vielä mainita sellainenkin asia, että leikkasin eilen Primon kynnet. Siinähän on ollut kevään ja kesän aikana välillä hieman ongelmia, Primo kun ihan yhtäkkiä päätti (= uhmaikä?) että hän ei enää pidä siitä touhusta ja alkoi venkoilla kynsien leikkuun aikana - lähinnä siis huitoi tassuilla niin etten saanut enää kunnolla leikattua. No, kesän aikana olen ottanut uuden lähestymistavan tähän leikkuuoperaatioon, ja nykyään homma hoituu ihan mukavasti. Ehkä jonkin verran Primon vääntelehtiminen johtuikin omasta jännityksestäni ja myöhemmässä vaiheessa negatiivisesta asenteestani...

Kynsienleikkuun, lenkkeilyn ja muun aktiviteetin lisäksi pidin eilen myös siivouspäivän Turussa. Taisi olla sen verran tekemistä yhdelle päivälle, että illalla Primo tuli jalkoihini nukkumaan kun istuin tietokoneella. Jokseenkin kesken uniensa Primo nousi ja haki viereisestä huoneesta puruluun. Primo jätti sen noin metrin päähän minusta ja käpertyi saman tien uudelleen kerälle jalkoihini.  Primo ei kai väsymykseltään sitten jaksanutkaan alkaa nakertaa luuta...

 

Uuden kameran testaamista, kohteena tietenkin Primo! 19.12.2010.

 

Vasemmalla Peter, oikealla Primo. Ihan näin pimeää ei metsäpolulla ollut, kamera hieman valehtelee...

 

Peter tuli katsomaan, löytyisikö taskusta jotain namia? 19.12.2010.

 

Aina ei valokuvamalli jaksa katsoa kameraan tonttulakki päässä, tuumasi Primo 23.12.2010.

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin lopettelen tältä illalta:

Oikein rentouttavaa joulua kaikille blogin lukijoille lähipiireineen!