Lauantaina piti herätä jo ennen viittä, sillä Anne T tuli hakemaan minua, Primoa, Suvia ja Mindiä Turusta kuuden maissa. Jatkoimme yhdessä matkaa Hyvinkäälle Spanieliliiton pääerikoisnäyttelyyn. Näyttelyyn oli ilmoitettu jopa 91 kooikerhondjea, mutta jokunen oli jäänyt pois. Primon kanssa lähdin hyvin vähäisin odotuksin matkaan, ajattelin että voimme saada tuliaisina jopa H:n kun ei tuolla pojalla nyt oikein ole karvaakaan kunnolla, ja liikkeetkin taitavat vielä olla hieman epätasaiset siitä vajaavaisesta lihasvoimasta johtuen. Vaan oli kyllä todella suuri ja iloinen yllätys, kun Primo saikin ERIn ja kilpailuluokassa vieläpä SA:n sijoittuen toiseksi! Arvostelu löytyy tulossivulta.

Primo pönöttää Hyvinkäällä, kuvan nappasi Tytti Käyhkö.

Peter voitti valioluokan uroksen ja vielä paras uros-kisankin, PU-kehässä Primo käteltiin melko nopeasti pois. Peter oli loppujen lopuksi upeasti ROP, nartut voitti virolaisen Chriskooi's kennelin "Lotte". Isla voitti oman luokkansa ja oli PN4. Primon sukulaisista täti Wimma sai H:n ja Keira-täti ERIn, Noa EH:n ja Uffe ERI:n. Junioriuroksissa Primon serkku Ruuti (Bullbenz Kooi Ruud Ulri) tempaisi luokkavoiton ja nuorissa uroksissa Teddy (Bullbenz Kooi Quint Sade) sai ERI:n ja SA:n sijoittuen toiseksi kilpailuluokassa. Sally-mummu sai ERI:n ja oli myöskin luokkansa toinen.

Bullbenz-kennel kilpaili myös kasvattajaryhmässä nelikolla Uffe, Ruuti, Primo & Keira ja vei voiton kotiin! Vähän taisi tulla sanomista siitä, kun kolmella neljästä oli kovin kapeat otsapiirrot. Muutoin nelikko oli tuomaria ilmeisesti miellyttänyt.  Hassua, kun kerrankin Primo ei ollut se porukan kapeapiirtoisin...  

Peterin ja Keiran jälkikasvu menestyi pentuluokassa, sillä Oorbellen Kurt "Orson" oli ROP-pentu ja Oorbellen Kiefer "Nero" urospentujen neljäs. Orsonin menestys jatkui vielä pentujen BIS-kehässä, kun pieni koikkerinalku sijoittui upeasti neljänneksi! Hurjasti tuli kannustettua myös ROP-veteraani Kelmiä, joka lopulta oli BIS1-veteraani! Mahtavaa kun koikkerit menestyivät isossakin kehässä. Toki olin kannustamassa myös Suvia ja Mindiä, jotka korkkasivat näyttelyuransa junior handler-kehässä. Sijotusta heille ei tullut, mutta pikku-Mindi malttoi esiintyä nätisti. Seuraavalla kerralla sujuu vielä paremmin!

Hyviä uutisia kuului myös cockerikehän laidalta, sillä yksi Primon suurista rakkauden kohteista, Bertta, oli saanut ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään EH:n. Primo pääsi itsekin ihan henkilökohtaisesti onnittelemaan Berttaa hienosta saavutuksesta, ja samalla pääsi treffaamaan Bertan äiskän ja siskon. Kyllä poikaa jännitti, kun kolme mustaa cockeria tuli ihan iholle tarkistamaan, että mikäs kaveri se sieltä tuli.. varsinkin Bertan äiskään Primo suhtautui hyvinkin kunnioittavasti.

Oli kyllä mahtava päivä, kun pääsi moikkailemaan tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin. Erityisen ihania olivat tietysti Peterin ja Keiran K-pennut Orson, Nero ja Lex (Oorbellen Kevin). Näyttelypäivä venyi pitkäksi, taisimme lähteä kotiin puoli seitsemän maissa ja kotona olin vasta illalla yhdeksän jälkeen. Ensi viikonloppuna on jälleen luvassa uusi näyttelykoitos, kun suuntaamme Seinäjoen kansainväliseen näyttelyyn.