Edellinen viikonloppu olikin varsin helteinen, ja vietimme sitä suurimmaksi osaksi mökillä. Primo kahlaili itsekseen ihan omasta vapaasta tahdostaan. Uimaan asti vein pelastusliivit päällä sylissä kantaen. Varovasti laskin pojan ensin veteen ja kannattelin kunnes räpiköinti vähän rauhottui, ja päästin sitten pojan uimaan rantaan noin 2 metrin matkan. Tätä toistettiin viikonlopun aikana muutamia kertoja. Kauheaa kammoa ei Primolle uittamisesta voinut tulla, kun itse uintikertojen välissä aina hakeutui kahlailemaan. Vaan uimaan ei poika siis kaikenlaisesta houkuttelusta huolimatta itsekseen lähtenyt. Ehkä vielä jonain päivänä...

Sunnuntaina oli melko lailla paahtavaa keliä, mutta lähdettiin silti ryhmänäyttelyyn Auraan. Saatiin Huugon vierestä kevythäkille varjopaikka, jossa varjoa riitti juuri ja juuri siihen asti kunnes oli meidän vuoro mennä kehään (kiitoksia  Saaralle "varjon jakamisesta" - paikkoja ei ollut paljoa ). Tuomari oli portugalilainen mies. Primo ja Huugo esiintyivät yhdessä nuorten luokassa, josta Primolle tulos ERI 1 ja SA. Hetken aikaa odoteltiin sitten paras uros-kehää, ja siellä Primo sijoittui hienosti toiseksi! Rokka vei voiton, valioitui ja oli vielä ROPpikin Freyan voittaessa nartut ja ollessa VSP. ERI, SA ja PU2-tulos oli kyllä oikein mieluinen, vaikka sertin sijaan kotiin tuomisina olikin vain vara-serti. Mukava näyttelypäivä oli kuitenkin kaikin puolin!

Maanantaina oli agilitytreenien vuoro. Primo näyttäisi laajentaneen epäilystään myös muihin tummiin pystykorviin rinnakkaisryhmän belgin lisäksi, sillä poika kyräili ympäristöä jonkin aikaa autosta ennen kuin suostui hyppäämään ulos. Lämmittelylenkillä vastaan tulleet kelpie ja jotkin porokoiran näköiset pystykorvat eivät sanottavasti auttaneet asiaa, kelpien lähestyessä veti Primo häntänsä niin pitkälle jalkojen väliin etten ole varmaan koskaan aikaisemmin sen nähnyt niin tekevän. Kelpien omistaja on sama kuin omistaa Primon isän (joka ei tällä kertaa ollut hänellä mukana), joten hän jätti koiransa istumaan tien toiselle puolen ja tuli moikkaamaan Primoa. Pelostaan huolimatta Primo palautui sekunneissa ja oli saman tien vispaamassa häntäänsä ja pusuttelemassa, kun vieras ihminen tuli lähelle. Eli positiivista on se, ettei Primo ainakaan siirrä epäluuloaan pelottavien koirien omistajiin tai muutenkaan vieraisiin ihmisiin. Mutta työmaata riittää, jos siedättämistä aikoo tehdä...

Agilityssä harjoiteltiin takaakiertoa ja välistävetoja sekä yksittäisenä esteenä keppejä. Takaakierrot  ja välistävedot meni ihan hyvin, keppejä tehtiin käsiohjauksella. Primo seuraa selvästi kättä eikä taida ihan hoksata, mistä on kyse. Pitäisi varmaan siis treenata vain kujilla, ohjureilla tai jollain muulla tavalla. Tai ehkä ainakin pitäytyä siinä yhdessä ja samassa tavassa aina?

Muutoin tällä viikolla ei ole tapahtunut kummempia, ollaan vain nautittu vaihteeksi hieman viileämmästä säästä ja lenkkeilty. Torstaina tosin sovimme Mindi-koikkerin kanssa treffit koirapuistoon. Mindi esitti kaikenlaisia kevätjuhlaliikkeitä ja yritti pitkään ja hartaasti saada Primon leikkimään kanssaan, mutta Primo malttoi osoittaa huomiotaan pennulle vain muutaman sekunnin ajan. Asiaan vaikutti osaltaan se, että isojen koirien aitauksessa oli yksi Primon suurimmista rakkaudenkohteista, eli sakemanni-mix Nelli, jonka takajalassa Primo roikkuu mielellään huolimatta siitä, istuuko, makaako vai juokseeko Nelli... Ehkä ensi kerralla tapaamme hieman rauhallisemmassa paikassa.

Eilen illalla kävin tekemässä Primon kanssa jälleen pyörälenkin hiekkatiellä. Edelleen mennään ihan lyhyitä matkoja, mutta poitsu näyttää kyllä tykkäävään. Primo ravaa välillä mielestäni hieman liiankin kovaa vauhtia, ja olen yrittänyt hidastaa ja rauhoitella poitsua. Jännityksellä kyllä odotan, missä fyssari Primon kunnosta sanoo, sitten kun joskus sinne päästään. Seuraavan hierontakerran olin ajatellut ottaa pojalle heinäkuun aikana. En tiedä johtuuko sitten B-vitamiinikuurista, ruoasta vai mistä, mutta mielestäni Primon turkki on nyt todella hyväkuntoinen. Sellainen teflonmainen ja kiiltävä, niin kuin kuuluukin. Tokihan poitsu on kesäturkissaan eli karvaa ei ole mitenkään päätähuimaavasti, mutta mielestäni turkki on nyt hyvännäköinen siltä osin kuin sitä on.