Lokakuun puolivälissä Primo osallistui Spanieliliiton päänäyttelyyn Hämeenlinnassa. En itse päässyt mukaan, joten Primo pakattiin Suvin autoon mm. Maggien seuraksi. Rotukehässä Primo sai valioluokassa hienosti arvosanan erinomaisen. Primon esitti Suvin kaveri Tilda, joka ei ollut tainnut koskaan aikaisemmin edes tavata Primoa. Suvin kertoman mukaan hän sai kuitenkin Primon hienosti esiintymään. :)

Primo pääsi yllättäin harjoittelemaan esiintymistä vielä junior handler-kehäänkin, kun Suvin toinen ystävä Jenna esitti Primon 14-17-vuotiaiden luokassa. Ja hienosti esittikin, sillä Jenna valittiin BIS-1 junior handleriksi! Myös Jenna oli Primolle ennestään vieras, mutta kuuleman mukaan pöydällä esittämistä myöten kaikki oli sujunut hienosti. Ja siltähän se kuvissakin näyttää. :)

IMG-20151020-WA0006.jpg

IMG-20151020-WA0008.jpg

Onnittelut Jennalle ja kiitoksia myös Tildalle ja Suville Primon näyttelyttämisestä. Pitkän päivän päätteeksi Primo pääsi kasvattajansa Annen kyydissä Euraan, josta nappasimme pojan mukaamme. Annelle myös kiitos kyydittämisestä. :) Me pidämme nyt toistaiseksi näyttelyistä hieman taukoa. Primoa ei siis ole ilmoitettu esim. joulukuun messariin tai tammikuiseen Turun näyttelyyn.

Kelpokoiran vauhtiratakurssi loppui marraskuun alussa, ja oli kyllä taas mahtavia koulutuskertoja. Sekä Tuulia että Timo olivat kehitelleet mukavan haastavia ratapätkiä. Välillä tuli onnistumisia ihan yllättävissä kohdissa, joiden en olisi uskonut onnistuvan. Sääli, että ensi keväänä vastaava kurssi taitaa jäädä meiltä väliin, ja treenailemme vaihteeksi vain ATT:llä.

Tänään Primo pääsi pitkästä aikaa osteopaatti Leena Piiran käsittelyyn. Viime kerrasta onkin aikaa, olemme käyneet Leenalla viimeksi maaliskuussa. Jos oikein laskin, tässä välissä Primo ei ole tainnut päästä kuin kerran tai ei kertaakaan edes hierojalle. Yksi aika oli elokuulle sovittuna, mutta valitettavasti se peruuntui. Ja kun ei uutta aikaa saatu heti sovittua, se sitten lykkääntyi kunnes oltiin jo niin lähellä osteopaatilla käyntiä, ettei ollut järkeä viedä Primoa hierottavaksi. Parempi tarkistaa ensin että ranka on suorassa. :)

Ja kyllä olikin jälleen ihan hyödyllinen käynti. Primolla oli selässä lantion tietämillä lukko, joka oli vetänyt jo rintakehänkin tiukaksi. Lukko saatiin kuitenkin auki ja Primon istuminen näytti käsittelyn jälkeen jo paljon paremmalta. Nyt otetaan muutaman päivän ajan hieman rauhallisemmin ja jätetään huomiset agilitytreenitkin väliin. Jälleen tuli todettua, että eivätpä nämä karvakaverit kipujaan näytä - Primokin on painellut koko syksyn entiseen tapaan lelujensa perässä, ja agilitykentälläkin on vauhtia piisannut.