Sunnuntaina lähdettiin Primon kanssa Raumalle Bullbenz-kenneliin. Primo sai odottaa autossa, kun minä pääsin tervehtimään kennelin uusia tulokkaita, nimittäin Sadeen 15.8. syntyneitä lapsosia. Kolme pientä poikaa ja kaksi tyttöpentua olivat valtavan suloisia! Vielä ne eivät juuri muuta tehneet kuin vinkuneet, ryömineet (ja tapailivat askelia), syöneet ja nukkuneet. Suurimmalla osalla olivat silmät jo auenneet. Söpöjä otuksia! Kuvia tuli napsittua jonkin verran (vaikka ei ollut helppo homma), niitä löytyy täältä.

Bullbenz N-pennut, ikää 13 vrk 28.8.2011.

Primo pääsi kävelylle erikseen Peterin kanssa ja myöhemmin vielä Peterin & Sallyn kanssa. Primo oli tosi innostunut Peterin näkemisestä, ja erinomaisesti pojat tulivat juttuun jälleen. Mahtavaa että ne yhä vaan ovat kavereita. Ja sillä välin kun Primo odotti autossa, meikäläinen sai nautiskella Anne T:n ihanista leivonnaisista.

Illemmalla Turussa menimme vielä yhdessä lenkille Mindin kanssa. Välillä kaverukset yrittivät vähän leikkiä, mutta helposti leikintynkä päättyy siihen kun Primolle tulee mukaan äänitehosteet. Siinä vaiheessa Mindin kiinnostus leikkimistä kohtaan yleensä vähenee. Primon pitäisi oppia leikkimään hieman hiljemmin ja rauhallisemmin...

Maanantaina oli agilityä, koska meillä oli yksi kerta jäänyt kurssin aikana välistä. Iltapäivän aikana satoi ja paistoi vuorotellen, ja onneksi tuli varauduttua (muka-)vettä pitävällä takilla ja sateenvarjolla treeneihin lähtiessä. Sateenvarjolle oli käyttöä sillä aikaa, kun odottelimme vuoroamme. Ilman varjoa olisi takki kastunut läpi vieläkin nopeammin, varjon ansiosta se kastui vasta oman treenivuoron aikana.

Teimme lyhyttä radanpätkää, joka alkoi renkaalla. Sitä seurasi kaksi hyppyä, joista jälkimmäinen tehtiin välistä vetona. Sitten loivalla mutkalla olevaan putkeen ja pöydälle, siinä kohtaa palkkasin. Sitten jälleen putkeen, hyppy ja takaakiertona toinen hyppy, lopuksi jälleen suoraan putkeen. Radalla oli siis kaikkiaan 3 eri putkea, mikä oli Primolle sopivasti, se kun tykkää putkista. Myös pöydällä jätkä viihtyi. Toisella kentällä teimme vielä eteen irtoamista 4 hypyn sarjalla. Olimme aivan läpimärkiä kotiin päästessä. Auton penkkikin kastui märkien vaatteiden takia. Positiivista oli, ettei sade mielestäni vaikuttanut Primon treenaamiseen.

Tänään sain jokseenkin äkillisen päähänpiston lähteä ATT:n epiksiin. Ajattelin ottaa varmuuden vuoksi koiran ja kameran mukaan - jos en osallistu, voin harjoitella kuvaamista; jos taas päätänkin osallistua, on koira valmiiksi mukana. Koikkeri Onellan omistajan, Saanan, rohkaisulla tuli sitten ilmottauduttua möllimedeihin... Ja samalla alkoi mieletön jännittäminen. Emme missään nimessä lähteneet tavoittelemaan sen kummempia huippusuorituksia, piti vain kokeilla miltä se kisajännitys tuntuu ja miten meidän käy 16 esteen hyppyradalla.

Radalla oli tosiaan vain hyppyjä, muutama putki ja yksi pussi. Meidän vuoromme oli toiseksi viimeisinä. Primo lähti vähän hitaasti ekalle hypylle, putki meni ok, sitten oli 3 hyppyä peräkkäin jotka vähän empien ja ohjausvirheen takia se kolmas peräkkäinen hyppy eli este nro 5. ohi. Uusi yritys, putkeen ja sitten meni vähän paremmalla vauhdilla... kunnes tuli pussi. Pussi on hiljattain muuttunut meille aiempaa vaikeammaksi, ja Primo tuli 2 kertaa väärästä päästä ulos. Kolmannen kerran sai yrittää, sen jälkeen olisi avustaja tullut nostamaan kangasta. Kolmannella kerralla Primo tuntui olevan pussissa ikuisuuden, minä kannustin ja kutsuin ja odotin ja vihdoin se tuli sieltä oikeasta päästä ulos omin avuin, hitaasti mutta tuli kuitenkin!

Huimasti kehuen ja reippaammalla vauhdilla suoritettiin sitten loput esteet. Eli loppua kohden suoritus parani, ja olin kyllä tosi tyytyväinen rataan! Yhteensä kolme kieltoa eli 15 virhepistettä, mutta meillä oli kuitenkin kivaa! Ja mahtavaa oli se kun loppua kohden Primon vauhti parani. Hienosti se poika minua kuunteli radalla, ei voi olla kuin tyytyväinen. Meidän sijoitus oli muistaakseni 13. tai 14., eli toisiksi viimeisiä oltiin. Sekään ei haittaa kyllä mitään, vaan nyt ehkä uskaltaa toistekin osallistua kun jäi niin hyvä fiilis.